FM Mauri Junttila  

Temmeksen suojeluskunta

Suomen suojeluskuntajärjestö oli ollut aseellinen kansalaisjärjestö. Se  syntyi viime vuosisadan alkupuolen yhteiskunnallisessa murroksessa. Temmeksen pitäjäkohtainen suojeluskunta oli ollut osa valtakunnallista suojeluskuntajärjestöä.

Suojeluskuntain syntyvoimana uskotaan olleen suomalaiskansallisen isänmaanrakkauden sekä vapauden tahdon. Suojeluskunnat olivat olleet vuoden 1918 sodasssa, Suomen vapaussodassa, merkittävä osa valkoista armeijaa ja toimivat vastavoimana punakaarteille.

Suojeluskuntia oli perustettu jo vuoden 1917 puolella. Suojeluskuntain edeltäjiä oli sanottu ”palokunniksi”. Temmeksellä ei ollut sanottavaa palokunta - tai suojeluskuntatoimintaa ennen helmikuun 1918 suojeluskunnan perustamista. Temmesläisiä oli kylläkin osallistunut vapaussotaan sekä esimerkiksi Oulun valtaukseen ennen varsinaisen, oman pitäjän suojeluskunnan perustamista.

Asiakirjat kertovat Temmeksen suojeluskunnan synnystä, että Oulun suojeluskunta oli kehoittanut temmesläisiä perustamaan suojeluskuntansa pian helmikuun alkupäivinä 1918 tapahtuneen Oulun valtauksen  jälkeen (1). Temmeksen suojeluskunta perustettiinkin 17.2.1918 Keski – Pekkalan talossa paikalle kokoontuneen suojeluskunnan johtokunnan toimesta (2). Perustettiin myös Suomen valkoisen armeijan toimittamana paikallinen kutsuntalautakunta yhdessä Temmeksen kunnallislautakunnan kanssa. Suojeluskunnan johtokunta oli asettanut tehtäväkseen myös paikallispäällikön valinnan (3).

Helmikuun 26. päivä 1918 Temmeksen suojeluskunta järjestyi saaden paikallispäällikökseen tehtävään lupautuneen paikallisen maanviljelijä Eero Junttilan (4). Hän oli niitä harvoja temmesläisiä, joka oli suorittanut Suomen autonomian ajan sotaväen ja oli ollut sotilasarvoltaan reservin aliupseeri. Pian Temmeksellä pidettiin myös ensimmäiset kutsunnat ja niillä vapaussotaan saatiin noin 30 miestä. Sotilaalliset harjoituksetkin käynnistyivät. Niihin osallistuminen oli ollut säännöllistä, vaikka harjoitukset tehtiin ilman kivääreitä. Suojeluskunnan ensimmäisenä harjoituspaikkana oli toiminut Temmeksen kirkonkylän nuorisoseurantalo (5). Vapaussodan aikojen Temmeksen suojeluskunnan toimininnasta voi mainita, että sille oli kuulunut kyyditsemisvelvollisuus (6). Pitäjä oli sijainnut silloisten kantateiden varrella. Nykyisen Tyrnävään liitetetyn Temmeksen kautta kulkee valtatie, nelostie.

Vapaussodan jälkeen kesän 1918 aikana Temmeksen suojeluskunnan toiminta hiljentyi. Samanlaista hiljentymistä ja toiminnan hiipumista oli ollut muisssakin suojeluskunnissa. Uudelleen suojeluskuntain toiminta alkoi elpyä elokuussa vuonna 1918 säädetyn suojeluskunta – asetuksen suomin mahdollisuuksin (7). Temmeksen uuden suojeluskunnan järjestäytymiskokous pidettiin 18.9.1918. Ainoa syyskuisena järjestäytymispäivänä jäseneksi kirjattu oli ollut entinen paikallispäällikkö Eero Junttila (8). Lokakuun lopussa vuonna 1918 sai Temmeksen uuden suojeluskunnan paikallispäälliköksi valittu paikallinen kirkkoherra Hannes Mustakallio valtakirjansa (9).

Suojeluskuntajärjestö jäi Suomeen ja se toimi maailmasotien välisenä aikana muun muassa laillisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi ja säilyttämiseksi sekä isänmaallisen hengen kohottamiseksi. Ne kouluttivat sotilaita mahdollisten konfliktien varalle. Syystalvella vuonna 1939, hiukan ennen Suomen talvisodan syttymistä suojeluskunta – ja lottajärjestöt muutettiin kotijoukoiksi, joilla oli runsaasti tehtäviä. Ne esimerkiksi vastasivat kotiseuiduillaan turvallisuudesta, kutsunnoista, kotiuttamisista, sankarihautajaisista, evakoiden sijoittamisesta ja huoltamisesta.

Kotijoukot toimivat kaikessa kenttäarmeijan apujärjestönä. Esimerkiksi niiden sotien aikana toimittama elintarvike- ja muukin materiaalikeräys kenttäarmeijan hyväksi oli ollut suurta ja merkitsevää. Suojeluskunta- ja lottajärjestöt toimivat kotijoukkojen roolissaan aina elinkaarensa päähän.

Jatkosodan lopputuloksen seurauksena II maailmansodan voittajat, liittoutuneet, ennenkaikkea Neuvostoliitto määräsivät lakkautettaviksi Suomesta fasistiset järjestöt. Suojeluskunnat määriteltiin sellaisiksi. Suojeluskuntajärjestön lakkauttamiseen liittyen kotijoukkojen komentaja kenraaliluutnantti Lauri Malmberg antoi päiväkäskyn ilmoittaen, että 3.11.1944 eduskunnassa annettu laki, jolla kumottiin 22/12.1927 annettu laki suojeluskuntajärjestöstä astui voimaan (10).

Suojeluskunnat siis lakkautettiin Suomesta 7.11.1944 (ja lottajärjestö 23.11.1944) mennessä. Temmeksen suojeluskunta oli siirretty Suomen talvisodan jälkeen uuden suojeluskuntajärjestön aluejärjestelyn myötä Raahen suojeluskuntapiiriin kuuluvaksi. Temmeksen lakkautetun suojeluskunnan pesänselvittelijänä oli sittemmin toimineet Raahen sotilaspiirin pesänselvitysmiehet.

Temmeksen suojeluskunta lakkasi toimimasta 6.11.1944. Lakkauttamisensa yhteydessä se lahjoitti Temmeksen sankaripatsarahastoon noin 70 000 markkaa, Suomen Punaiselle Ristille noin 5000 markkaa. Urheilukenttä ja ampumarata olivat siirtyneet Temmeksen kunnalle. Entinen suojeluskuntatalo Väinölä siirtyi temmesläisille näytelmäharrastajille (11).    

Lähteet:

Honka Lauri (toim) (1992) Ei muuta kunniaa, Temmeksen veteraanikirja maanpuolustustyöstä, sodista ja veteraaneista 1918, 1939 – 1940 ja 1941 – 1945. Koillissanomien kirjapaino.

Kaleva 7.11.1944

Kotijoukkojen komentaja päiväkäsky n:o 8/44, kotijoukkojen selvittelyelin v. 1944 F1, SArk.

Suojeluskuntalaisen Lehti 1921

Suomen asetuskokelma v.1918

Ovaska Evert (1928) Temmeksen suojeluskunnan toiminnan 10 - vuotishistoriikki. Suojeluskuntain yliesikunta (SKY), valistusosasto, suojeluskuntajärjestön historiallisia aineksia, numeroitu sarja Soanlahti – Tyrnävä Ha 14, SArk.

Viitteet:

       1. Ovaska 1928,4.

       2. Suojeluskuntalaisen Lehti 1921, 225.

       3. Temmeksen suojeluskunnan esikunnan kokouksien pöytäkirja v. 1918 -, SK 432 SArk.

4. Ovaska 1928, 4.

5. Ibidem.

6. Ovaska 1928, 5.

7. Asetus suojeluskunnista 2.8.1918, Suomen asetuskokoelma v.1918 n:o 86; Ovaska 1928,6.

8. Temmeksen suojeluskunta, kantakortit, SK432 SArk.

9. Ovaska 1928, 6.

10. Kotijoukkojen esikunta, Kotijoukkojen komentaja päiväkäsky n:o 8/44. kotijoukkojen selvittelyelin v. 1944 F1, SArk; Kaleva 7.11.1944.

11. Temmeksen suojeluskunta,SK 432, SArk; Honka 1992.

    Katso myös        http://fi.wikipedia.org/wiki/Temmeksen_suojeluskunta